Grillikauden päättäjäiset , Shoppailua siskon kanssa ja ostoksia

Perjantaina oli aivan mahtavat grillikauden päättäjäiset Tumpin luona. Paljon tuttuja ja hyvää juomaa. Hieman tanssittiin, pojat saunoi ja oli kaikin puolin kyllä kivaa. Sieltä matka jatkui joskus puolen yön aikaan Barreliin, jonne Markus meidät ystävällisesti kuskasi. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan jouduin lähtemään kotiin baarista huonon olon takia. Hupaisaa. Muistan istuneeni vessassa ja nojasin vessapaperitellineeseen miettien, että jos hetken tässä nukkuisin.. Eeei hyvä idea. Siitä samantien pystyyn ja meno jatkui. Loppujen lopuksi kello taisi olla kaksi, kun suuntasimme Harrin kanssa lähimpään pizzajonoon ja sattumalta saimme vielä Markukselta kyydin kotiin. Oli mahtava ilta ja aamulla ei niin mahtava olo ;)  Siinä yhdentoista aikaan kun pääsi ylös ja joi aamukahvit niin olo jo parani. Jääkaapissa vielä odotti pizzanpuolikas ;)

Eilinen oli siskopäivä! Siitä aamukrapulasta selvittyäni lähdin Idan kanssa kaupungille pyörimään ja oli aivan mahtavaa. Testailtiin kaikkia vaatteita ja sain idean, mitä tein joskus aikoinani kun lapsetti. Minä ja Ida etsimme toisillemme vaatekokonaisuuden, joka ei ole lainkaan meidän tyyliä. Ida löysi mulle kaikkea vaaleanpunaista ja ihmeellistä vaatetta ja minä Idalle sellasen "rockihenkisen" asun.

               


Shoppailujen jälkeen Idan kanssa kävästiin Rossossa syömässä Alla Rosso pizza puoliksi. Oli ällö salaatti tapas mikälie pöytä, josta maksoin 2,50€ extraa, koska se ei kuulunut hintaan. Samoin kädenlämpöinen vesikannu maksoi extraa 1€ ... No ainakin pizza oli ihan hyvää ja Idan tomaatti lähti karkuun, jonka takia Ida meinas tukehtua leipään.

Lopuksi vielä kävästiin Idan kanssa kaupassa ostamassa ruokatarvikkeita. Minä laitoin lasagnea ja Ida osti tortillajuttuja sille ja Markukselle. Sitten oli ihana värjätä Idan hiukset piiiitkästä aikaa ja tuli kyllä nätit. Vielä jos jossain vaiheessa saisi nämä minun hiukset värjättyä niin olis kiva. Se onkin vaan haastavampi prosessi.


OSTOKSIA

Kaupungilta tarttui kaikkea kivaa mukaan ja siitä on kauan, kun viimeksi sain oikeasti ostettua itsellenikin jotain. Joko ei ole löytynyt, ei ole ollut rahaa tai sitten löytyy kaikkea kivaa muille. Sitten kun tulee palkka niin käyn vielä ostamassa talvikengät, ehkä takin ja hiusvärit. Harrin lahjaan ostan vielä muutaman jutun ja sitten pääsisi paketoimaan. Muutama juttu pitää vielä hoitaa ennen sitä. Mutta löysin eilen kaupungilta kaksi mustaa t-paitaa Harrille, dödön, paidan ja sellasen hassun kukkalippiksen. Lippistä käytän kuvien ottamiseen ja paita oli muuten vain aivan ihana vaikkei mulla ihan mahaa siihen vielä olekaan. Sitten vielä sellasen puuteri"tussun" tai sen puhpuh jutun. Emmä tiiä mikä se on xD Huisku? Ihan sama :D Näissä kuvissa on ostamani uusi paita ja tuo lippis jäi nyt sitten mulle vaikka se ei ole lainkaan minun näköinen saatikka että siinä on jotain kukkia! Mutta tykästyin siihen oikeasti ja kiitos Idan! ;) Uhkasi ostaa minulle joululahjaksi sen vaaleanpunaisen yksisarvispaidan, joka on noitta meidän yhteisissä kuvissa.... :)

   

Mintsin peruukkileikit

Niinkuin tuossa minun alkuhöpötyksissä kerroinkin niin tykkään peruukeista ja ostelenkin niitä aina silloin tällöin kun löytyy kivoja. Minun ostamat ja käyttämät ei ole siis mitään punanaamiosuomiperuukki kakkaa vaan hyvälaatusia ebaysta tilattuja peruukkeja. Tällä hetkellä minulla on 9 peruukkia ja tulevassa Traconissa, joka on jo enskuussa ( 13.-14.9) varasin itselleni kolme uutta peruukkia, jotka ostan facebookin cosplay-kirpparin kautta. Pidän siitä, kun peruukkien avulla voin esittää jotain, mitä en välttämättä oikeasti ole. Tämä eroaa kumminkin Cosplaysta sen verran, että nämä ns. "hahmot" ovat itse keksimiä ja yhdistelen vaatteita ja asusteita sen mukaan, mikä voisi siihen sopia. Haluaisin jossain vaiheessa itselleni järjestelmäkameran, jolla saisi parempilaatuisempia kuvia ja videoita. Tällä hetkellä olen turvautunut kännykkäni kameraan mutta onneksi se on sen verran hyvä että tällä hetkellä kelpaa ;) Voisin tässä lisäillä hieman kuvia peruukeista ja erilaisista asuista, joista osa on cosplay asuja, mutta kirjoitan kuviin hieman selostusta.

Tämä peruukki on minun yksi lemppareista ja sen ostin noin kaksi vuotta sitten Cosplay kirpparilta hintaan 40€. Tämä onkin yksi kalleimmista minkä omistan, mutta on todella hyvässä kunnossa, paksu ja minun omat hiukset mahtuu hyvin tuonne alle, kun joidenkin kanssa on ongelmaa saada mahtumaan vaikka tiukasti peruukkisukalla onkin päässä. En ole vielä käyttänyt missään cossissa tätä peruukkia mutta tulevaan Traconiin tämä tulee käyttöön, kun cossaan Kiku Juonia. Tässä alempana kuva siitä ilman meikkejä, kenkiä ja lihaveitsiä ;)

Tässä ylhäällä on minun yksi lempi cosplay asuista, Hatsune Miku, Vocaloid. Kuvat on otettu viime vuoden Traconista ja tämä oli ensimmäisen päivän cossini. Tämän pitkän turkoosin peruukin kanssa aikoinaan oli ongelmia, kun siihen aikaan tämä ei ollut vielä tunnettu hahmo ja peruukkia sai ettiä kissojen ja koirien kanssa. Tämä on kuitenkin se parempi versio. Peruukilla oli hintaa muistaakseni 30€ ja on tilattu ulkomailta uutena. Ollut monessa conissa ja edelleenkin hyvässä kunnossa. Viimeisessä kuvassa cossaan Startline Mikua :)

Tämä peruukki on varmaan vielä mun siskon mutta se on ollu monta vuotta jo ikuisuuslainassa joten laitan siitä nyt kuvia myös tänne. Ylempänä kuvassa cossaan Tracon 8:ssa Silent hill 3 : sta Heatheria. Kuvien peruukki on aikasemmin ollut hieman erilainen mutta siitä ei ole sopivaa kuvaa. Muistaakseni tämä on ostettu uutena myös ebaysta ja sisko muokannu siitä omanlaisensa. Hinta varmaan siinä 10-20€ tienoilla.

Nonniin. Näissä alemmissa kuvissa olin vielä hieman isokokoisempi joten ei oikein imartele ja en meinannut löytää sopivia kuvia tänne. Eli näissä cossaan Kasane Tetoa. Kahdessa alimmassa kuvassa cossaan Kasane Tetoa, Love is war. Tämä peruukki oli aikanaan melko kallis lyhyeksi peruukiksi, muistaakseni 35€. Tämä oli joskus harvinaisuus eikä ulkomailta meinannut löytyä ei sitten millään. Nykyään saa Suomestakin. Hyvä peruukki, kirkas ja ponnarit pysyny hyvinä vaikka monessa conissa ollutkin jo mukana.

Tästä peruukista ei paljoa kuvia vielä ole ja sen voisinkin ottaa seuraavaksi työn alle. Tässä minä cossaan Utauloidista Matryoshka Defokoa. Desucon 2011 muistaakseni. Tästä peruukista en oikeasti muista mistä se on ostettu mutta ebay-laatua kumminkin. Hyvä peruukki ja tuntuu hyvältä päällä koska hiukset mahtuu tämän alle hyvin.

Naruto sarjasta Uchiha Itachi cosplay. Tässä on kuitenkin omat hiukset, mutta nyt täytyy ostaa musta pitkä musta peruukki, koska mulla ei enää nykyisin ole mustia hiuksia... Voisi siis joskus tulevaisuudessa ottaa tästä cossista lisää kuvia ja käyttää mustaa peruukkia muuten vain myös ;) Akatsuki kaapuja minulla on kaksi mutta tämä on enemmän käytössä. Toisessa pilvet hieman pienempiä ja harvakseltaan. Tässä hieman kehnompi kiinnitys.

Tässä minun ensimmäinen cosplay asu. Tämä pinkki kauhistus on ainut Suomilaatuinen peruukki mikä mulla on koskaan ollut. Kuvissa Naruto sarjasta Sakura ja puku edelleen hyvässä kunnossa ja tallella, mutta peruukista ei minkäänlaista havaintoa missä huitoo nykyään. Animecon 2010 lainasin sitä eräälle kaverille, koska cossasi samaa hahmoa. Peruukki jäi sille ja olisiko kaveri asunut Riihimäellä? :) Taisi maksaa 10€ tämä.

Tämä puku oli löytö Tampereelta jostain ihmeen UNISEF-kirppikseltä. Hame, vyö ja sukat on omasta takaa. Tätä pukua käytin Halloweenina viime vuonna. Hiukset on tässäkin omat elikkä pelkkää pukuleikkiä ;)

Blondilla peruukilla on kiva leikkiä. Tässä peruukissa ikävintä on se että omia hiuksia ei meinaa saada kunnolla peruukin sisään vaan näyttää kuin olis jokin aivolisäke ja menee vinoon... Tästä peruukista maksoin muistaakseni 30€. Ostettu myös Cosplay kirpparilta ja ei ole vielä toistaikseksi ollut missään cossissa tai conissa.

Sininen ihanuus <3 Tämän ostin myös cosplay kirpparilta 20€. Aivan ihana, kevyt ja omat hiukset mahtuu ihanasti peruukin alle eikä kiristä. Tämä tulee vielä johonkin cossiin, mutten ole vielä saanut aikaiseksi. Itse mietin Kannazuki no mikosta Chikanea.

Oranssi peruukki, jonka ostin yllätys yllätys myös Cosplay kirpparilta ja maksoi vain 10€! Yksi parhaimmista mitä minulla on koska on niin hyvä päällä! Tämäkään ei vielä ole ollut cossissa, mutta tulevaan Traconiin harkitsin sunnuntaille kevyempää cossia ja se olisi Kim Possible ja siihen tämä peruukki, mutta se on vielä harkinnassa mutta hyvin todennäköisesti laitan tämän sinne.

Viimeinen peruukki on tämä jo elämää nähnyt ensimmäinen Miku peruukki. Takussa ja hamppuuntunut mutta en ole raaskinut heittää pois niin olen laittanut vain leteille ja kaappiin. Ehkä sillä on vielä joskus toivoa. Tämän kanssa oli kamalasti sähläystä. Teimme tilauksen ja myyjä sanoi että on valitettavasti tilapäisesti loppu mutta tekee lisää. Kun monen viikon päästä peruukkeja valmistui oli ne tehny väärästä kuidusta ja väri oli ennemminin tumman sininen kuin turkoosi ja turkoosin olisin nimenomaan tarvinnut. Tämäkin on hieman vihreämpi kuin mitä olisin toivonut mutta olin todella iloinen kun sain tämänkin sitten viimein. Samalla tilattiin toisen kaverini kanssa samanlainen mutta eri myyjältä ja sävy hieman erilainen. Peruukit tuli lähes samaan aikaan koska varmuudeksi tilasimme toisenkin eri myyjältä, koska se peruukki oli saatava coniin koska cossi valmis ja Animecon 2010 oli aivan ovella. Tämä peruukki joutui vielä tulliin mutta molemmat sain sitten ja sen takia minulla on niitä kaksi kappaletta ja hieman erilaisia ja värisiä.

Tässä hieman kuvia ja selostusta minun peruukeista ja tosiaan AINAKIN kolme uutta ihanuutta on tulossa vielä lisää Traconin jälkeen. Koitan keksiä myös niihin sopivat cossit tai muut asut ja sitten taas kuvia. Voisin hyödyntää kirpputoreja erilaisten asusteiden ja vaatteiden etsintään. Eli sellaista tiedossa. Tämä oli ensimmäinen tällainen postaus, joka kertoo harrastuksestani ja oli todella mukava kirjoittaa. Kuviakin olisin voinut lisätä vielä, mutten viitsi niitä liikaakaan laittaa, ettei mene aivan överiksi.

Minttu Kiittää!! 

Jälkiajatuksia ja muistoja

Siitä on tasan viikko kun iskän hautajaiset pidettiin... Tuntuu edelleen jotenkin niin uskomattomalta ajatukselta koko juttu ja en oikein osaa käsitellä asiaa. Sunnuntaina sain pitkästä aikaa aika rajun paniikkikohtauksen ja ahdistus iski päälle oikein kunnolla mutta nyt taas tuntuu, etten mieti koko asiaa oikein millään tavalla. Tämä ei siis tarkoita sitä, etten välittäisi vaan päinvastoin. En vain oikein osaa sisäistää tätä asiaa. Kokoajan jos tulee jotain muistoja tai ajatuksia niin koitan lykätä niitä tai sitten vain jossain sisimmissäni ajattelen : " Että kyllä sitten vielä joskus", tai " Ehkä sitten ensviikolla". Eilen mietin hetkellisesti, että olisin voinut soittaa iskälle ja kysellä kuulumisia... Niin tein usein vielä aikasemmin. Olin iskän kanssa yhteydessä lähes päivittäin. Soittelut olivat molemminpuolisia. Samoin en uskalla tai halua selata kännykkäni viestejä tai puheluhistoriaa, koska se tuntuu niin pahalta. Siskoni sanoi samaa silloin aikaisemmin.

Hautajaiset pidettiin 16.8 ja ne menivät loppujen lopuksi hyvin. Alkuvuodesta, kun oli mummun hautajaiset samassa paikassa ja katsoin iskää, aloin itkemään jo pelkästä ajatuksesta, että miten reagoisin jos ne olisivatkin iskän hautajaiset. Ajatus sai minut murtumaan aivan totaalisesti ja tuntui todella pahalta. Niinkuin aikasemmin postauksessani sanoin, olen pelännyt tätä hetkeä jo kauan. Nyt kun istuin oman isäni hautajaisissa mietin samaa, mitä aikasemmin alkuvuodesta mummun hautajaisissa. Ajatus ei siinä hetkessä enää tuntunut samalta vaikka edelleenkin erittäin pahalta. Sitä on vaikea selittää, mutta kun menettää jonkun sellaisen, jonka kanssa on viettänyt koko elämänsä, osa minua kuoli samalla. Nyt täytyy vain jatkaa elämää ja muistella niitä iloisia ja hyviä hetkiä, joita iskän kanssa oli todella todella paljon. Meillä ei koskaan ollut riitoja, sanaharkkaa tai mitään. Varmasti todella usein jos jonkun ihmisen menettää voi tulla ajatelleeksi vai niitä asioita, mitä teki tai sanoi joskus väärin, miksi ei ollut enempää yhteydessä tai auttanut. Iskän kohdalla ei tullut tällaista. Meillä on aina ollut hyvä ja läheinen suhde. Iskälle pystyi kertomaan mistä tahansa asiasta ja aina sai apua ja tukea vaikka asia olisi ollut kuinka vaikea. Olimme yhteydessä lähes päivittäin. En osannut riidellä iskän kanssa tai koskaan edes halunnut. Vaikka oli välillä kaikilla vaikeaa, sairastelua ja kaikkea... meillä oli kuitenkin kaikki hyvin <3 Uurnanlasku on ensiviikon torstaina <3

Iloisempia asioita tähän väliin. Kaksi viikkoa töitä uudessa työpaikassa takana. Ollut todella mukava paikka ja hauskat työkaverit ja tuntuu hyvältä kun minut otetaan vastaan ilosin mielin kuin niin, että minua pidetään samantien kelvottomana ja osaamattomana työntekijänä. Mukava saada ns. "oikeita" töitä, jotka on muutakin kuin tiskaamista ;) Tykkään siitä, että on paljon tekemistä ja en oikein malta pysyä paikoillani vaan nautin siitä että on töitä.

Mutta nyt on viikonloppu ja olisi tiedossa Matejn ja  Miikin tuparit, Oskun synttärit ja huomenna näen pitkästä aikaa Siniä. Eilinen meni lähestulkoon vaan levätessä töiden jälkeen, koska olin aivan uupunut. Alkuviikon olin sairaana ja kaksi työpäivää oli melko kiireisiä. Täytyisi tässä vielä lähteä kaupassa käymään ja hakea muutama huurteinen. Tosin tänään en kyllä jaksa juoda kovin paljoa vaikka ulos lähetäänkin ja yks syy tähän on se että rahaa ei oikein ole nyt mihinkään ylimääräiseen :( Palkka tulee viimeinen päivä mutta se menee vuokraan ja laskuihin ja "oikea" palkka tulee vasta enskuun 15.päivä... JUST Traconin jälkeen ><

Surutyö, jaksamisia ja asioiden käsittelyä

Hei. Kuten varmaan ainakin suurin osa ystävistäni,kavereistani ja läheisistäni tietää, että isäni nukkui pois 29.07.2014 noin 22.30 aikaan. Kaksi viikkoa iskä jaksoi taistella mutta tätä taistelua ei tällä kertaa voitettukaan. Oli hyvin vaikea mennä sairaalalle iskää moikkaamaan koska näki ne kivut ja tuskat mitä iskällä oli. Jossain vaiheessa oli jo toipumisen merkkejä ja olimme niistä kaikki todella iloisia ja uskoimme, että kyllä se varmasti taas tästä, koska aina ennenkin kaikki kääntyi parhain päin. Kaksi päivää ennen isäni kuolemaa äitini soitti minulle aamulla aikaisin, että kaikkien läheisten tulisi tulla heti sairaalalle, koska lähtö olisi voinut tulla koska vain. Markus haki minut täältä kotoa ja ajoimme perheen voimin sairaalalle.

Sairaalaan päästyämme iskä hengitti hyvin raskaasti hengitysmaskin avulla, eikä pystynyt oikein kommunikoimaan meidän kanssa. Kuitenkin kuuli, että olemme paikalla.  Olimme siellä kolmisen tuntia ja äiti, Ida ja Markus lähemmäs kuusi tuntia. Sovimme, että Markus jää sairaalalle yöksi, koska se oli kuulemma mahdollista ja Markus saikin oman sängyn iskän huoneeseen. Yö meni kuulemma melko levottomasti ja kivuissa, vaikka iskä oli nukuksissa koko ajan. Iltapäivällä menin itsekin vielä iskää moikkaamaan ja onneksi menin. Sillä se oli viimeinen kerta kun näin iskän elossa. Tuntuu jotenkin niin uskomattomalta, että iskä on oikeasti poissa :'(

Tiistaina 29.07.2014 olin illalla menossa nukkumaan ja ajattelin vielä soitella Markukselle sairaalaan, että mitä sinne kuuluu ja onko yhtään parempi. Kuulin jo ennenkuin Markus sanoi mitään, että nyt ei kaikki ole hyvin. Markus itki ja sanoi, että iskää ei enää ole. Aloin itsekin itkemään,huutamaan ja panikoimaan. Harri juoksee luokseni ja halasi kovasti. Se tapahtui, se mitä olen koko ikäni pelännyt. En voinut uskoa sitä todeksi. Sitten Heikki, äiti ja Ida tuli minua hakemaan ja menimme sairaalaan. Tässä vaiheessa kello lähestyi jo keskiyötä. Menimme päivystyksen kautta sisään, josta Markus meidän haki osastolle. Osastolla vallitsi hiljaisuus ja rauha. Muistan kun istuin sohvalla odottamassa, kun hoitajat olivat iskän luona laittamassa kaiken saapumistamme varten valmiiksi. Tuijotin tyhjyyteen, taustalla soi puhelin ja muuten oli täysin hiljaista. Itkimme, olimme hiljaa ja Markus poltti savukkeen yksin parvekkeella. Sitten oli aika ja meidät pyydettiin sisään. Siinä isi oli. Hyvin rauhallinen ja levollinen. Mietin itsekseni, että enää ei tarvitse koskaan kärsiä tai kestää tätä epäoikeudenmukaista maailmaa. Kukaan ei koskaan enää tee hoitovirheitä tai sivuuta hoitoja. Kaikki olisi tästä lähin hyvin vaikka ei enää tämän maan päällä olisikaan... Huoneessa oli minun lisäkseni Markus,Ida,äiti, Heikki, Helena, Vepa, Rauno, Hannu ja Eija. Lopuksi me jäimme vain siihen ja annoimme hyvästit. Pyysin muita menemään ulos hetkeksi, koska halusin sanoa iskälle jotain.

Silitin iskän päätä ja itkin. Tuntui niin kylmältä ja epätodelliselta. Kerroin sydämelläni olleista asioista, siitä kuinka rakastan ja välitän, kuinka tärkeä minulle oli ja tulee aina olemaan ja että me näemme sitten vielä joskus. Uskon itse niin <3 Vaikea sanoa, mutta se jotenkin helpotti omaa oloani ja se, että sain iskän ollessa vielä hengissä sanoa omin sanoin, että rakastan iskää ja kuinka tärkeä se minulle oli. Iskä sanoi samaa minulle..

Tällä hetkellä minusta tuntuu jotenkin tyhjältä. Olen iloinen kun ei enää ole tuskaa ja kipuja, koska siinä vaiheessa toivoi sen olevan vaan ohi ja kun tiesi vielä, että siitä ei tule selviytymään. Iskä tiesi sen jo itsekin ja alkoi jo murehtimaan, että mitä kaikille tavaroille ja meille käy.
En oikein ajattele mitään. Olen neutraali ja jotenkin rauhallinen vaikka ikävä on kova ja muistoja tulee mieleen kokoajan jostain. En varmaan oikein osaa käsitellä kunnolla tätä asiaa vaan yritän kokoajan tehdä jotain, että en ajattelisi asiaa. Tämän huomaan itsessäni. Heti kun jään itsekseni hetkeksi enkä oikein tee mitään, esimerkiksi nukkumaan meno. Silloin alan miettimään kaikkea ja alan itkemään. Mitä olisin voinut tehdä itse paremmin ja kuinka olisin voinut olla vielä enemmän avuksi ja läsnä. Yritän itse tehdä kokoajan jotain joka saa ajatukset muualle, olla kavereiden kanssa ja käydä jossain yms.. Ensiviikolla alkaa työt uudessa paikassa ja se stressaa minua myös hieman, mutta ainakin saa ajatukset muualle ja pääsee taas normaaliin arkeen kiinni. Ensiviikolla myös leivon ja valmistelen iskän hautajaisia varten, jotka on 16.8 lauantaina. En jaksa kirjotella nyt enempää, mutta nähdään seuraavassa postauksessa, jos se olisi hieman positiivisempi. ~ <3

Rakastaen ja kunnioittaen sinua rakas iskä~ <3 Olet aina sydämessäni ja ajatuksissani~